Kiitos kaikille kommenteista,  ja Tarja -osoitteen saa antaa kaikille, joita suinkin kiinnostaa. Nyt on mahdottomasti kerrottavaa, kun eilen en vuodatukseen taalla paassyt.

Ensin junamatkailusta...En muista milloin olisi junassa ollut niin hauskaa kuin Sannan ja mun Xianin matkalla. Asetuimme 6 laverin osastoomme kahden herrasmiehen kanssa. Toinen puhui hiukan englantia, toinen ei koko aikana kuin muutaman sanan kiinaa.Mutta ilmeisesti junassa laitettiin sana kiertamaan, koska hetken kuluttua ilmestyi osastoomme Mr Zing Zo Jang (suomeksi auringon nousu)(mustisaanto so yong) pitamaan meille seuraa aivan Xianiin asti yllattavan sujuvalla englanninkielella. Harvoin on ihmisella niin osuvaa nimea kuin talla herra auringon nousulla.Hangon keksi kuvaa hyvin hanen pyoreita lahes aina nauravia kasvojaan.Ja mika huumorin taju!Aikamoinen yleisomenestys taidettiin Sannan kanssa olla, kovasti oli kaytavalla 7-vaunussa tungosta. Mr Zing kaansi keskustelujamme kiinaksi kiinnostuneille kuulijoille. Monia tarkeita yksityiskohtia selvisi, esim etta Mr Zingilla ja Mr Kondyktoorilla molemmilla oli nokian kannykat ( sain aivan mainion valokuvan kannykoista ylpeine omistajineen) ja etta he olivat puhelimiinsa hyvin tyytyvaisia.Klo 22 sammuivat valot ja kaikki kavivat lavereilleen nukkumaan.Aamunuudelit nautittiin siina 7 aikaan. Aamulla Mr Zing vannoi ikuista ystavyytta, hankki meille hyvan halvan hotellin Xianista ja lupasi menna kuukauden kuluttua Sannan luokse Ulan Baathoriin.Huiskutti hymyillen saatettuaan meidat hotelliin ja lahti kotiin vaimon ja pingpongia pelaavan 13v poikansa luokse.

Kiina on alkanut kukkia!Jo Pekingissa oli muutamia kukkivia puita, mutta nyt Xian on aivan hurmaava, samoin maaseutu, joka Hohhotista lahtiessa oli taysin polyisen ja kuolleen nakoinen.Xian on huomattavasti etelampana, ihan aurinko jo parina paivana on kylmia luita lammittanyt. Siis ei maaseutu nyt pelkastaan hurmaava ole, yllattavan paljon roskaa,kurjuutta ja ankeutta, mutta nama valkoiset ja punaiset kukkivat puut ja paikoitellen vihertava maa antavat toivoa.

Xian on suurkaupunki 10 milj asukasta, ei siita sen enempaa.Mutta..

Tanaan kavimme yhdella Kiinan 5sta pyhasta vuoresta Hua Shanilla.Jos olette nahneet niita upeita vanhoja kiinalaisia maalauksia usvaisista akkijyrkista vuorista, niin nama olivat juuri niita!Hua vuorella on 4 huippua joista kiipesimme 2038m korkuiselle. Matkaa oli 6 km, matkan varrella useita taolaisia pienia temppeleita, kauniisti kivetty tie tai portaat.Jyrkimmillaan portaat kulkivat melkein pystysyoraan ja kasilla roikuttiin seinaan pulttatussa paksussa ketjussa.Vuoren seinamat nousivat molemmin puolin taivaisiin, ainakin pilviin, pystysuorilla seinilla kukkivia puita, erivaristen kivilajien kuvioita ja munkkien kirjoituksia. Enimmakseen autuaallinen hiljaisuus ja raikas vuori-ilma.Aivan kasittamattoman upea nousu, joka kesti 5 tuntia!Red Bullia myytin kovasti pienissa taukopaikoissa matkan varrella, siivet olis olleet ihan kivat.        Ylhaalla sitten aivan hurja tuuli joka melkein tempasi mukaansa.Ja kovin paljon halisevia ihmisia.Ja niin niin kaunista! Alas tulimme sujuvasti cabel car illa (jolla se suuri haliseva joukko oli tullut myos ylospain) Aivan ihmeellinen kokemus.                 Ja illan huipennus oli se, etta Sisko oli tuonut meille junaevaat hotellille, koska tiesi meidan huomenna lahtevan Urumciin(mahdollisimman kauaksi luoteeseen). Ai kuka Sisko...No katsokaas, kun maanantai-iltana kuljeskelimme muslimialueella ja tapasimme siella oudon seurueen. Siihen kuului 3 jyvaskylalaista, joista yksi alunperin Pekingin kiinalaisia(+ siis 2 ihan ehtaa suomalaista) ja hanen ystavansa- Siskoksi kutsuttu siis- joka asuu nykyisin taalla Xianissa mutta on sattumalta kotoisin sielta Urumcista, minne olemme seuraavaksi menossa.Jotenkin siina kavi sitten niin, etta illan kuluessa taman Siskon avustuksella ostimme junaliput (saimme viimeiset 2 paikkaa torstain junaan!!!)  ja olimme tietysti aivan mahdottoman kiitollisia hanelle. Ja sitten tama Sisko siis huolehti viela meille evaat. Ihan kasittamatonta, lahes ilomantsilaisen veroista, ystavallisyytta ja avuliaisuutta taalla Xianissa!   

Sinne  ensimmaiseen Tao temppeliin( Hua Shan juurella) kiipesi myos 2 oikein vanhaa ja kumaraa mummoa meidan edella askel keinahdellen ja keppiin nojaten.Rapuilla kerjasi mies. Mummot pysahtyivat portaikon ylapaahan penkille, ajattelin etta lepaavat, miten jaksanevat temppeliin asti . Toinen mummo kaivoi vaivalloisesti kassiaan, otti leivan, joko nalka...Ei , vaan lahtikin vaivalloisesti kulkemaan rappuja  takaisin alas viedakseen sen leivan kerjaavalle miehelle.... Mika aurinko levisi miehen kasvoille kun sai leivan!